Happy Halloween!

31.10.2013




Hauskaa Halloweenia kaikille! Tänään vietetään Jenkeissä ja lauantaina Suomessa. Pistäkää kaikki hirveimmät vaatteenne päälle ja menkää juhlimaan! Viikonloppuna vietän 14. kertaa Halloweenia perheen ja sukulaisten kesken kotipaikkakunnallani Nummelassa. Laittelen kuvia pippaloista mahdollisimman pian. Have fun, darklings!

Something about me

30.10.2013



Sain tänään maailman ihanimman puhelun.
"Haloo?" "Muruu! Mulla on sulle tärkeää asiaa." "Kerro?" "Rakastan sinua. Hirmuisesti." 



Minä

Siviilisäätyni: Avoliitossa.

Asumismuotoni: 33 neliön yksiö Helsingissä, missä asuu minun ja miehen lisäksi kaksi kääpiökania sekä marsu. Isompi metsästyksessä.

Opiskelen/olen opiskellut: Opiskelin merkonomiksi Omnian ammattiopistossa, mutta masennuksien ym. takia opiskeluni keskeytyivät. Ensi syksynä aloitan parturi-kampaajakoulun, josta jatkan teatterimaskeeraajaksi. Luv!

Työskentelen/olen työskennellyt: Tällä hetkellä olen vuoropäällikkö Hesburgerissa, aiemmin olen ollut Tiimarissa, Prismassa ja K-Citymarketissa harjottelijana.

Kiinalainen horoskooppini: Apina jos oikein muistan.

Mitä liikuntaa harrastan: Lenkkeilyä ja satunnaista salilla käymistä. Jos jossain vaiheessa olis varaa aloittaa taas tankotanssi sekä ammunta..

Mitä muuta harrastan: Tatuoimista (you don't say?), valokuvaamista, eläinten hoitoa, keikoilla ravaamista ja paranormaaleja juttuja. Esimerkiksi.





Periaatteeni

Maailmankatsomukseni: Mielestäni jokaisella on oikeus tehdä mitä itse haluaa, jos siitä ei ole kenellekkään mitään henkilökohtaista haittaa. Kenelläkään ei ole mielestäni syytä kyseenalaistaa tai halveksua sitä. 

Vihaan: Sadetta/räntää (kun sitä tulee vaakatasossa suoraan naamaan, ukkosmyrskyjä rakastan), kylmyyttä, reggae/suomi hiphop-musiikkia, myöhästymistä, kasviksia, stressiä, kiirettä, rahahuolia, epäystävällisiä ihmisiä, vapaakasvatusta.. Lista vaan jatkuu.

Halveksin: Huonoja vanhempia, vastuuttomia eläinten omistajia ja sossupummeja (sairaudelliset syyt ymmärrän, muutoin menkää töihin sen sijaan, että valitatte, kuinka tänäkään viikonloppuna ei ollut varaa kuin kopalliseen kaljaan ja röökiaskiin. Kyynel.)


Rakastan: Perhettäni, avomiestäni, lemmikkejäni ja läheisiä ystäviäni.

Haaveilen eniten: Ns. vakiintuneesta elämästä. Ikioma isompi kämppä, paras duunipaikka, mukula ja koira. Oon kunnon mamma.

Tarvitsen: Tällä hetkellä en mitään spessumpaa. Kotona on nyt kaikki, mitä tarvitsen.

Pelkään: Hämähäkit on semmonen pieni arkipäivänen juttu, mitä pelkään kauheasti. Läheisten menettäminen ja elävältä haudatuksi tuleminen on niitä pahimpia.

Kaipaan: Jonkun verran 2012 kesää, koska silloin oli koko ajan energiaa mennä ja tulla, miten haluaa. Enää sitä ei ole. Silloin tutustuin myös paljon uusiin ihmisiin ja sain paljon uusia ystäviä. Enkä stressannut. Se oli hyvä kesä.

Murehdin: Tulevaisuutta. Jos/kun tapahtuu asiat, joita pelkään eniten koko maailmassa.

Kerään: Korttipakkoja, tatskalehtiä, pääkallojuttuja, Harley-Davidsonia, elokuvia.. Onhan noita.





Lempi

Väri: Musta, tummanharmaa, sininen ja pinkki.

Vuodenaika: Kesä!

Eläin: Tykkään kaikista pienistä eläimistä, erityisesti kaneista. Hevosista tykkään myöskin, terveisin ex-heppatyttö_92.

Lukeminen: Kat Von D Chronicles ja Helvetin Enkelit ovat suurimpia suosikkejani. Oon aina ollut huono lukemaan, mutta viime aikoina oon varmaan lukenut enemmän kuin koko elämäni aikana! Mikäköhän mua vaivaa, sitä iskä ja pikkuvelikin on ihmetellyt..

Musiikkilaji: Industrial metal, kelttipunk, rock ja house. Ne on ne lempparit.

Numero: 7 ja 23.

Asia minussa: Oon tosi psykologinen ihminen. Läheisille siitä on hyötyä, mutta itse oon niin tunnekuohuinen ihminen, etten aina ymmärrä itsekkään, miten solmussa mun aivot ja ajatukset on.

Ruoka: Kunnon pippurinen pihvi, jonka lisäksi on sipulia, lohkoperunoita ja jotain hyvää kastiketta/dippiä. Nom!

Juoma: Fanta, Breezerit, karpalolonkero ja jekkubattery. Aina kummastuttava drinkkivalinta överihumalassa on kalja jäillä ja pillillä.

Lomakohde: Rooma oli yllättävän upea paikka ja toisena lempparina La Pineda. Lontoo ja Tukholma on myöskin kauniita paikkoja. USA:ssa olen halunnut käydä koko pienen ikäni, L.A. olisi meidän kompassissa seuraavaksi.

Tuoksu: Niin epänaisellista kuin se onkin, minulla ei ole lemppari tuoksua. :( En edes tiedä perus tuoksujen nimiä. Joku Christina Aquileran on hyvä.

Kasvi: Ruusut, ehdottomasti. Orkidea on myös yks lemppari.

Säätila: Aurinkoinen, lämmin ilma sekä pehmeä, hento lumipyry.

Tapa viettää vapaailta: Hyvää ruokaa, juomaa sekä pientä naposteltavaa leffan/sarjan kera. Tietenkin rakkaan kainalossa.







Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista? Seksuaalisuus: hetero. Ystäviä on molemmilta tahoilta.

Onko sinulla salaisuuksia? Totta kai, kenelläpä niitä ei olisi?

Millaisesta seksistä pidät? Semmosesta, missä on tunteita pelissä. En välitä yhden illan jutuista. Seksi tuntuu huomattavasti paremmalta, kun toinen osapuoli tietää, mistä tykkäät ja miten tykkäät sängyssä peuhata.

Onko sinulla valkolakkia? Ei ole.

Onko sinulla jokin mielen sairaus? Ei ole. Teininä kärsin masennuksesta väkivaltaisen ex-poikaystäväni takia, mutta muutoin ei ole ollut mitään.

Onko sinulla jokin muu vakava sairaus? Paniikkihäiriö ja paska selkä, mutten sanoisi vakaviksi.

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistyksesi? Tatuointina nuo tähdet, joista edelleenkin tykkään aivan kamalasti. En ole koskaan omistanut lävistyksiä muualla kuin korvissa. Industrialii on ikävä, niin hankala ja tuskallinen kuin se olikin.

Mitä tilaat baarissa? Karpalolonkeroa ja hyviä drinkkejä yleensä. Harvemmin sitä tulee dokattua, viimeksi synttäreillä elokuussa ja sitä ennen tupareissa maaliskuussa. Että joo.

Poltatko tupakkaa? Joo.

Omistatko eläimiä? Kaksi ihanaa Hermeliini-kania Buffyn ja Nuuskun sekä Teddy-marsu Pörrin.

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Joo ja ei. BFF on ollut viimeksi yläasteella, nykyään kaikki ovat hyviä ystäviä laittamatta minnekkään tiettyyn kastiin.

Mitä muuttaisit itsessäsi? Kasvonpiirteitä, kroppaa.. Aika paljon kaikkea. En omaa maailman parasta itsetuntoa.





Kerro jotakin siitä kun...


Olit 10 vuotta nykyistä nuorempi: Olin 11-vuotias. "Aloin olee" ensimmäisen kerran pojan kanssa nimeltä Ville. Meillä oli hurjat 15km välimatkaa, mikä tarkoitti "tekstarisuhdetta." Harrastin keppohevosia ja seurustelin, mikäs sen parempaa. :-D Ja olin tuolloin aika paljon koulukiusattu; pilapuheluita, uhkauksia ja liitutaululla pilakuvia. Lapset ovat kaikista pahimpia.

Viimeksi koit romanttisen hetken: Tänään, tuo ylhäällä oleva puheluni. Ihaninta.

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein makeasti: Eilen, mun ja Tommin hämäriä simpukkapuheluvitsejä..

Joku kehuu sinua: Käsittelen niitä paremmin netissä kuin livenä. Irl alan kieriskellä hölmösti kuin pikkutyttö ja saan sanottua just ja just sanat "kiitos". Vaikka viime vuosina mua on kehuttu enemmän kuin koskaan, ne aina tulevat yhtenä yllätyksenä. Mutta kehuja on maailman ihaninta saada ja antaa (jos eivät nouse kusirajan yläpuolelle).


Teet itsellesi lounasta: Jotain nopeaa ja helppoa. Miehelle ja mulle jaksan useemmin panostaa enempi.

Meikkaat juhlavasti: Vahva meikki on aina se mun juttu, mutta silloin kuin meikkaan juhlavasti oon todella tarkka kaikista eye liner-viivoista, kulmakarvojen paksuudesta (ja ennen kaikkea että ovat samaa paria), huulet näyttävät paksuilta ja kiiltäviltä, luomiväri ei ole epätasaisesti, ripsaria on paljon, tekoripset.. Joskus oon meikannut monia tunteja yhden spessun baari-illan takia. Shame..

Lausut kehuja: Mulle on once in a lifetime kokemus, jos mun ilme ja reaktio muuttuu huomattavasti, kun kehun. Normaalisti heitän ohimennen, että hei, näytätpä nätiltä tänään tms. Joskus innostun enemmän, jos on oikeasti tosi hyvä ystävä ja nään selkeitä muutoksia normaaliin verrattuna, esimerkiksi täysin uudet hiukset.

Viimeksi luit jotakin syvällistä: Ööäää. Joku artikkeli, missä nuori tyttö avautui raiskauksestaan ja miten se muutti kokonaan hänen elämän huonoon suuntaan. Myös netissä pyörivä video, missä pikkutyttö kertoo, minne äitinsä on lyönyt häntä sai mulle herkän fiiliksen. 




: Necromantic

Tattoo stuff pt. 2

29.10.2013



Tilasin torstai-iltana Tattoomaailmasta lisää tatuointitarvikkeita, lähinnä desinfiointiin ja muuhun. Matkahuollosta tuli eilen tekstiviestiä ja tänään pääsin hakemaan! Tarvikkeet oli todella hyvin pakattu erillisiin pusseihin, ainoaksi harmiksi Greensoap-pullo oli vuotanut jostain. Onneksi ei kumminkaan paljoa. Tässä muutamia ihanan-harmaa-sää-ja-hyvä-valo-ottaa-kuvia-perkele.

 Kertakäyttögrippejä.
 Greensoapia ja Stencil Off Spraytä.
 Avainsetti ruuveihin ja ihotussi.
Puristepullo desaushommiin.

Pieniä, mutta yllättävän tärkeitä tarvikkeita, kun alkaa tatuoimaan iholle. Vielä siihen on toki matkaa, mutta oon aina ollut sellanen höösääjä, jolla pitää olla kaikkea varmuuden vuoksi. Se piirre ei ainakaan ole tullut äidiltäni, joka ostaa asioita vasta sitten, kun niille oikeasti tulee käyttöä, hah! Oon aina ollut toivoton harrastelija, koska aina kaikki pitää hommaa heti, vaikkei niille olisi vielä aikoihin käyttöä - jos koskaan huonolla tuurilla. Oon kumminkin sen verran luottavainen tähän kiinnostuksen määrään, että tämä harrastus ei ainakaan ihan hetkessä kuihdu. Luovuus on aina ollut vahvin piirteeni ja tämä on yksi parhaista tavoista käyttää sitä hyödyksi. Kirjoittaminen ja ihoon piirtäminen, mitä muuta nainen tarvitsee?

On myös vähemmän kivoja uutisia. Entisessä blogissani valitin ainakin muutamaan otteeseen paskaa selkääni (syntynyt kieroon), jonka takia pitäisi käydä fysioterapeutilla säännöllisesti, etenkin, kun olen fyysisesti raskaassa työssä. No, toistaiseksi ei ole ainakaan varaa käydä säännöllisesti fysioterapeutilla; kuluja on tällä hetkellä ihan tarpeeksi muutenkin. Viimeksi elokuussa sain noidannuolen ja nyt on melko samat paardit. Työterveyslääkäri torui, että miksen ole tullut aiemmin tämän selän takia, en todellakaan saisi tehdä mitään raskasta jaloilla, käsillä tai selällä ja pelotteli leikkauksilla. Mielestäni hieman liioittelua, vaikka muuten mukava nainen olikin. Katsotaan nyt vielä, mitä fysioterapeutti sanoo; jos sinne asti pääsisi vaikka ensi kuussa!

Ja te, jotka ette ole niin tatuointien ystäviä: blogissani tulee olemaan paljon muutakin, kuin tatskahöpinää! Alkuinnostuksissa tatskajuttua tulee olemaan paljon enemmän kuin muuta juttua, mutta kyllä tänne tulee kaikkea, mitä esimerkiksi ensimmäisessä postauksessani lupasin. Ulkonäkökuvia ei vähään aikaan taida tulla, koska prosessina on kasvattaa kulmakarvat takaisin enkä suoraan sanottuna tykkää ulkonäöstäni tällä hetkellä. Kunhan ne alkavat tuosta kasvaamaan (eli alan suomeksi näyttämään Gimliltä) niin menen ammattilaiselle muotoilemaan ja värjäämään ne. Koitetaan siis seuraava kuukausi pärjätä ilman naamaposetusihmeitä! Mutta nyt särkylääkkeelle ja lepäämään Catfishin kera. Toodles!

Ps. Yli tuhat kävijää, vaikka blogini ei ole ollut esillä vielä viikkoakaan?! Awsum!

: Necromantic

Tattoo stuff

24.10.2013



Näin aluksi on hyvä esitellä teille vähän tatuointitarvikkeitani! Alkumetreillähän tässä vielä ollaan, joten ihan kaikkia tavaroita en ole vielä kerinnyt hankkimaan. Tärkeimmät ovat kumminkin kasassa! On tosi jees juttu, että Tattootukku tarjoaa aloituspaketteja, joista löytyy kaikki tarpeelliset aloittelijaa ja miksei toki kokeneempaakin varten. Eipähän tarvitse itse lähteä arvailemaan, mitä kaikkea tarvitsee ja mitä ei!


Kokemuksella voin nyt kyllä suositella, että tilaatte tatskakamanne netistä. Tattootukun Helsingin myymälä oli ainakin tosi pieni ja vähän outo, koska toisella puolella huonetta oli hiusjuttuja ja toisella sitten muutama hyllyllinen itse tatskatavaraa. Vähän aikaa haahuilin, ennen kuin osui silmään koko liike. Myyjä oli kyllä mukava ja yritti auttaa parhaansa mukaan, mutta ei tiennyt yksinkertaisesti mitään tatuoimisesta eikä siksi osannut auttaakaan minua. Laitoin sähköpostia pari päivää takaperin liikkeeseen, johon vastattiin, että kaikkia aloituspakkauksia on kyllä liikkeessä, mutta todellisuudessa oli vain muutamia - myöskään mitään desinfiointiaineita ei ollut muuta kuin pöydille. No, onneksi on nettishoppailu! Toinen paikka, minne laittelen myöskin tilausta on Tattoomaailma. Siitä olen kuullut paljon positiivista palautetta, toivottavasti kokemus on myös samanlainen!

Tänään olen opetellut koneen hallintaa, kuluttanut tekonahkoja ja läträillyt lähinnä mustan kanssa. Tuloksista alan laittelemaan kuvia sitten, kun käsi pysyy vakaana ja homma muutenkin alkaa sujumaan!

Tatskaisiin tunnelmiin, adios amigos!

: Necromantic

Introduction

15.10.2013

Heya kaikille vanhoille sekä uusille lukijoilleni. Äsh, en tiedä oikein, miten uusi blogi pitäisi alottaa.. Lähdetään vaikkapa siitä liikkeelle, että moi, nimeni on Nette, mutta netissä kuljen nimellä Necromantic. Kyseinen nick tulee itseasiassa eräästä paidasta, jonka löysin kerran underground-liikkeestä. Etsin pitkään nimimerkkiä, joka kuulostaisi mahdollisimman paljon oikealta nimeltäni. Otin selvää, mitä nekromantia pitää sisällään ja siitä se ajatus sitten lähti. Niille, jotka eivät tiedä suosittelen näitä kahta linkkiä: Necromancy & Nekromantia.

Moni tietääkin, että kirjoitin pitkään (yli neljä vuotta) blogia Necromantic's World. Alunperin blogi oli itseasiassa nimillä Netteblogi ja Nette's Mysterial World. Aloitin blogin kumminkin nuorena, joten fiilikset nimestä ja ulkoasusta vaihtuivat alinomaa. Miksi lopetin? Koska ajan myötä alkoi ahdistamaan vanhat postaukset. Mielipiteet, ulkonäköni, tulevaisuuden suunnitelmani, läheiseni ja oikeastaan kaikki muuttuivat pikku hiljaa ympärilläni enkä meinannut enää itsekkään uskoa, että olen se sama ihminen, joka puhui neljä vuotta taaksepäin. Olen kokenut muuttuvani niin monen asian suhteen, että päätin aloittaa blogini kuten elämänikin; täysin puhtaalta pöydältä.


Miksi blogini muuttui tatuointien suuntaan? No, minäpäs olen alkanut tatuoimaan! En tietenkään virallisesti missään liikkessä tms, mutta monta vuotta mietittyäni asiaa otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja tilasin itselleni kunnon tatuointipaketin. Ainoa, joka tiesi pitkään aikeistani oli isäni, mutta hänellekkin tuli yllätyksenä, kun soitin "hei, tilasin muuten itelleni tatskakamat!" Äidille se oli melkoinen järkytys, koska "pelottaa" ja "huolestuttaa". No, äiteet on äitejä. Todella hyvin tähän on muuten suhtauduttu. Aloitin tatuointi-aiheisilla kirjoilla, jatkoin videoilla ja eräs tatuoijaystäväni on näyttänyt minulle muutamia hyviä kikkoja. Hitaasti, mutta varmasti. Harjoitusnahoilla ja hedelmillä aloittelen, pikku hiljaa siirryn itseeni, poikaystävääni sekä muutamiin kavereihin, jotka ovat ilmoittautuneet uhreiksi. Syksyllä 2014 aloitan parturi-kampaajakoulun lisäksi aikuisten kuvataidekoulun, erikoistuen piirtämiseen. Piirsin aikoinaan hyviäkin kuvia, mutta kiireen ja muun hössötyksen takia se jäi taka-alalle yllättävän pitkäksi aikaa. Pitkästä aikaa on motivaatiota jatkaa rakasta harrastustani. Ja vaikkei tästä ikinä tulisi ammattia niin ainakin pirun hyvä kokemus elämässä!

Se, mikä muuttuu kovasti vanhan ja nykyisen blogini suhteen on yksityisyys. Totta kai tulen kertomaan, mitä kaikkea kivaa olen tehnyt avomieheni, perheeni sekä ystävieni kanssa, mutta yleisesti keskityn enemmän tatuointeihin ja muihin kiinnostuksen kohteisiini. Hius-/meikkausjuttuja on aina tiedossa sekä sisustamista, uusia ostoksia ja niin edelleen. Vähemmän henkilökohtaisuuksia, rageemista sekä menneisyyttä - enemmän positiivista energiaa, elämän muutoksia, pinnallisuutta sekä rakkaan harrastuksen kanssa kehittymistä. En halua, että blogini menee enää siihen, etten yksinkertaisesti jaksa toteuttaa keidenkään toiveita tai postauksia joita olen luvannut, arvonnat kusevat ja muutenkin bloggaaminen tuntuu pakkopullalta. Aloitin aikoinaan kirjoittamisen tänne siksi, että saan hetkeksi heitettyä aivot narikkaan arjen paskasta - jonkin sortin terapiaa, jos niin voi sanoa.

Necromantic's Tattoo Chronicles tulee sisältämään paljon asiallista tekstiä, parempia kuvia ja ennen kaikkea kannustusta ihmisiä tekemään sitä, mitä oikeasti rakastaa. Blogiani lukiessa haluan teidän, rakkaiden lukijoideni heittävän aivot hetkeksi narikkaan, unohtamaan työt, koulut ja muut arjen paineet, ja keskittyvän ainoastaan kirjoitukseni sanomaan. Haluan rohkaista ja opastaa kaikkia vähänkin tatuoinneista kiinnostuneita, että hei, olet upea, voit tehdä mitä ikinä haluat. Haluan tästä kaikille leppoisaa luettavaa. Enää pitäisi vaan laittaa sanat teoiksi, haha. No, pikku hiljaa tämäkin blogi pääsee jaloilleen! Toivon saavani paljon asiallista kommenttia, risuja sekä ruusuja. En aseta blogilleni mitään ikärajaa (vaikka joskus on tuntunut suotavalta), koska tiedän monia kypsiä alaikäisiä ja taas vastapainoksi monia erittäin epäkypsiä aikuisia. Sanotaan siis näin, että blogiani on tervetullut lukemaan ja kommentoimaan kaikki, joilla on oikea asenne - ei ota asioita liian vakavasti ja osaa ilmaista mielipiteensä asiallisesti. I live my life with no shame.


Ja asia, mitä ette koskaan pysty minussa muuttamaan: FUCKIN' ROCK ATTITUDE. Olen sama rock-tyttö, joka rakastaa synkkyyttä, metallia/rock-musiikkia, Harley-Davidsonia, mustia vaatteita, pääkalloja ja niittejä. Pvc-vaatteet ovat pikku hiljaa menneet historiaan ja tilalle on tullut kaikkea uutta rentoa, mutta upeaa vaatetusta. Paljon esiteltävää siis olisi!

Ennen kuin paljastan kaiken, mitä blogissani tulee olemaan (ja manaan kiinnostusta ja jaksamistani) niin ei muuta kuin hopotihoi, c ya later! Päivittelen blogiani pikku hiljaa, kun saan rohkeutta lopetettua vanhani.

: Necromantic